kuulostus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kuulostus (39)

  1. kuulostaminen

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkuːlost̪us/
  • tavutus: kuu‧los‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulostus kuulostukset
genetiivi kuulostuksen kuulostusten
kuulostuksien
partitiivi kuulostusta kuulostuksia
akkusatiivi kuulostus;
kuulostuksen
kuulostukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulostuksessa kuulostuksissa
elatiivi kuulostuksesta kuulostuksista
illatiivi kuulostukseen kuulostuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulostuksella kuulostuksilla
ablatiivi kuulostukselta kuulostuksilta
allatiivi kuulostukselle kuulostuksille
muut sijamuodot
essiivi kuulostuksena kuulostuksina
translatiivi kuulostukseksi kuulostuksiksi
abessiivi kuulostuksetta kuulostuksitta
instruktiivi kuulostuksin
komitatiivi kuulostuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuulostukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuulostus-

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä kuulostaa (kuulost- + -us)

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa