Substantiivi

muokkaa

kuulto (1-I)

  1. kuultaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuːlt̪o/
  • tavutus: kuul‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulto kuullot
genetiivi kuullon kuultojen
partitiivi kuultoa kuultoja
akkusatiivi kuulto;
kuullon
kuullot
sisäpaikallissijat
inessiivi kuullossa kuulloissa
elatiivi kuullosta kuulloista
illatiivi kuultoon kuultoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuullolla kuulloilla
ablatiivi kuullolta kuulloilta
allatiivi kuullolle kuulloille
muut sijamuodot
essiivi kuultona kuultoina
translatiivi kuulloksi kuulloiksi
abessiivi kuullotta kuulloitta
instruktiivi kuulloin
komitatiivi kuultoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuullo-
vahva vartalo kuulto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

verbi kuultaa + johdin -o

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kuultokudos, kuultokuva, kuultomaali, kuultoväri

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuulto Kielitoimiston sanakirjassa