kuutioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuutioiminen (38)
- teonnimi verbistä kuutioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuutioiminen | kuutioimiset |
genetiivi | kuutioimisen | kuutioimisten kuutioimisien |
partitiivi | kuutioimista | kuutioimisia |
akkusatiivi | kuutioiminen; kuutioimisen |
kuutioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuutioimisessa | kuutioimisissa |
elatiivi | kuutioimisesta | kuutioimisista |
illatiivi | kuutioimiseen | kuutioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuutioimisella | kuutioimisilla |
ablatiivi | kuutioimiselta | kuutioimisilta |
allatiivi | kuutioimiselle | kuutioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuutioimisena (kuutioimisna) |
kuutioimisina |
translatiivi | kuutioimiseksi | kuutioimisiksi |
abessiivi | kuutioimisetta | kuutioimisitta |
instruktiivi | – | kuutioimisin |
komitatiivi | – | kuutioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuutioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuutioimis- |