kuvioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuvioiminen (38)
- teonnimi verbistä kuvioida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuvioiminen | kuvioimiset |
| genetiivi | kuvioimisen | kuvioimisten kuvioimisien |
| partitiivi | kuvioimista | kuvioimisia |
| akkusatiivi | kuvioiminen; kuvioimisen |
kuvioimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuvioimisessa | kuvioimisissa |
| elatiivi | kuvioimisesta | kuvioimisista |
| illatiivi | kuvioimiseen | kuvioimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuvioimisella | kuvioimisilla |
| ablatiivi | kuvioimiselta | kuvioimisilta |
| allatiivi | kuvioimiselle | kuvioimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuvioimisena (kuvioimisna) |
kuvioimisina |
| translatiivi | kuvioimiseksi | kuvioimisiksi |
| abessiivi | kuvioimisetta | kuvioimisitta |
| instruktiivi | – | kuvioimisin |
| komitatiivi | – | kuvioimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuvioimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuvioimis- | |