kyborgi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- olento joka sisältää sekä orgaanisia että mekaanisia osia
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkyborgi/
- tavutus: ky‧bor‧gi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kyborgi | kyborgit |
genetiivi | kyborgin | kyborgien (kyborgein) |
partitiivi | kyborgia | kyborgeja |
akkusatiivi | kyborgi; kyborgin |
kyborgit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kyborgissa | kyborgeissa |
elatiivi | kyborgista | kyborgeista |
illatiivi | kyborgiin | kyborgeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kyborgilla | kyborgeilla |
ablatiivi | kyborgilta | kyborgeilta |
allatiivi | kyborgille | kyborgeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kyborgina | kyborgeina |
translatiivi | kyborgiksi | kyborgeiksi |
abessiivi | kyborgitta | kyborgeitta |
instruktiivi | – | kyborgein |
komitatiivi | – | kyborgeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kyborgi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- termin kehitti Manfred Clynes vuonna 1960 lyhennelmänä sanoista kyberneettinen ja organismi
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5