kyllästynyt

Suomi

Adjektiivi

kyllästynyt (47) (komparatiivi kyllästyneempi, superlatiivi kyllästynein) (taivutus [luo])

1. sellainen, joka on saanut tarpeekseen jostakin
2. sellainen, joka on (syötetty) kurkkua myöten täyteen
3. ikävystynyt

Liittyvät sanat

• kylläinen
• kyllästetty
• kyllästys
• kyllästyä

Verbi

kyllästynyt

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kyllästyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kyllästynyt	kyllästyneet
genetiivi	kyllästyneen	kyllästyneiden kyllästyneitten
partitiivi	kyllästynyttä	kyllästyneitä
akkusatiivi	kyllästynyt; kyllästyneen	kyllästyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kyllästyneessä	kyllästyneissä
elatiivi	kyllästyneestä	kyllästyneistä
illatiivi	kyllästyneeseen	kyllästyneisiin kyllästyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kyllästyneellä	kyllästyneillä
ablatiivi	kyllästyneeltä	kyllästyneiltä
allatiivi	kyllästyneelle	kyllästyneille
muut sijamuodot
essiivi	kyllästyneenä	kyllästyneinä
translatiivi	kyllästyneeksi	kyllästyneiksi
abessiivi	kyllästyneettä	kyllästyneittä
instruktiivi	–	kyllästynein
komitatiivi	–	kyllästyneine