Wikipedia
Katso artikkeli Kyltti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kyltti

Substantiivi

muokkaa

kyltti (5-C)

  1. taulu, kilpi
    Entisaikaan parturin kyltissä oli välskärin välineet.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkylt̪ːi/
  • tavutus: kylt‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kyltti kyltit
genetiivi kyltin kylttien
(kylttein)
partitiivi kylttiä kylttejä
akkusatiivi kyltti;
kyltin
kyltit
sisäpaikallissijat
inessiivi kyltissä kylteissä
elatiivi kyltistä kylteistä
illatiivi kylttiin kyltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kyltillä kylteillä
ablatiivi kyltiltä kylteiltä
allatiivi kyltille kylteille
muut sijamuodot
essiivi kylttinä kyltteinä
translatiivi kyltiksi kylteiksi
abessiivi kyltittä kylteittä
instruktiivi kyltein
komitatiivi kyltteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kylti-
vahva vartalo kyltti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

katukyltti, liikekyltti, liikennekyltti, metallikyltti, tiekyltti, tienvarsikyltti

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kyltti Kielitoimiston sanakirjassa