läikähtäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaläikähtäminen (38)
- teonnimi verbistä läikähtää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | läikähtäminen | läikähtämiset |
genetiivi | läikähtämisen | läikähtämisten läikähtämisien |
partitiivi | läikähtämistä | läikähtämisiä |
akkusatiivi | läikähtäminen; läikähtämisen |
läikähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | läikähtämisessä | läikähtämisissä |
elatiivi | läikähtämisestä | läikähtämisistä |
illatiivi | läikähtämiseen | läikähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | läikähtämisellä | läikähtämisillä |
ablatiivi | läikähtämiseltä | läikähtämisiltä |
allatiivi | läikähtämiselle | läikähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | läikähtämisenä (läikähtämisnä) |
läikähtämisinä |
translatiivi | läikähtämiseksi | läikähtämisiksi |
abessiivi | läikähtämisettä | läikähtämisittä |
instruktiivi | – | läikähtämisin |
komitatiivi | – | läikähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | läikähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
läikähtämis- |