Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

läjähdys (39)

  1. läjähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlæjæhdys/
  • tavutus: lä‧jäh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läjähdys läjähdykset
genetiivi läjähdyksen läjähdysten
läjähdyksien
partitiivi läjähdystä läjähdyksiä
akkusatiivi läjähdys;
läjähdyksen
läjähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi läjähdyksessä läjähdyksissä
elatiivi läjähdyksestä läjähdyksistä
illatiivi läjähdykseen läjähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läjähdyksellä läjähdyksillä
ablatiivi läjähdykseltä läjähdyksiltä
allatiivi läjähdykselle läjähdyksille
muut sijamuodot
essiivi läjähdyksenä läjähdyksinä
translatiivi läjähdykseksi läjähdyksiksi
abessiivi läjähdyksettä läjähdyksittä
instruktiivi läjähdyksin
komitatiivi läjähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo läjähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
läjähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä läjähtää (läjähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa