läksyttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaläksyttäminen (38)
- teonnimi verbistä läksyttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | läksyttäminen | läksyttämiset |
genetiivi | läksyttämisen | läksyttämisten läksyttämisien |
partitiivi | läksyttämistä | läksyttämisiä |
akkusatiivi | läksyttäminen; läksyttämisen |
läksyttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | läksyttämisessä | läksyttämisissä |
elatiivi | läksyttämisestä | läksyttämisistä |
illatiivi | läksyttämiseen | läksyttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | läksyttämisellä | läksyttämisillä |
ablatiivi | läksyttämiseltä | läksyttämisiltä |
allatiivi | läksyttämiselle | läksyttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | läksyttämisenä (läksyttämisnä) |
läksyttämisinä |
translatiivi | läksyttämiseksi | läksyttämisiksi |
abessiivi | läksyttämisettä | läksyttämisittä |
instruktiivi | – | läksyttämisin |
komitatiivi | – | läksyttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | läksyttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
läksyttämis- |