lämmike
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- jokin joka lämmittää ihmistä, vaatekappale tai lämmin- tai alkoholijuoma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlæmːikeˣ/
- tavutus: läm‧mi‧ke
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lämmike | lämmikkeet |
| genetiivi | lämmikkeen | lämmikkeiden lämmikkeitten |
| partitiivi | lämmikettä | lämmikkeitä |
| akkusatiivi | lämmike; lämmikkeen |
lämmikkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lämmikkeessä | lämmikkeissä |
| elatiivi | lämmikkeestä | lämmikkeistä |
| illatiivi | lämmikkeeseen | lämmikkeisiin lämmikkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lämmikkeellä | lämmikkeillä |
| ablatiivi | lämmikkeeltä | lämmikkeiltä |
| allatiivi | lämmikkeelle | lämmikkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lämmikkeenä | lämmikkeinä |
| translatiivi | lämmikkeeksi | lämmikkeiksi |
| abessiivi | lämmikkeettä | lämmikkeittä |
| instruktiivi | – | lämmikkein |
| komitatiivi | – | lämmikkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lämmikkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lämmiket- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lämmike Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A