lässyttävä

Suomi

Verbi

lässyttävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lässyttää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lässyttävä	lässyttävät
genetiivi	lässyttävän	lässyttävien (lässyttäväin)
partitiivi	lässyttävää	lässyttäviä
akkusatiivi	lässyttävä; lässyttävän	lässyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	lässyttävässä	lässyttävissä
elatiivi	lässyttävästä	lässyttävistä
illatiivi	lässyttävään	lässyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lässyttävällä	lässyttävillä
ablatiivi	lässyttävältä	lässyttäviltä
allatiivi	lässyttävälle	lässyttäville
muut sijamuodot
essiivi	lässyttävänä	lässyttävinä
translatiivi	lässyttäväksi	lässyttäviksi
abessiivi	lässyttävättä	lässyttävittä
instruktiivi	–	lässyttävin
komitatiivi	–	lässyttävine