läträäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaläträäminen (38)
- teonnimi verbistä läträtä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | läträäminen | läträämiset |
| genetiivi | läträämisen | läträämisten läträämisien |
| partitiivi | läträämistä | läträämisiä |
| akkusatiivi | läträäminen; läträämisen |
läträämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | läträämisessä | läträämisissä |
| elatiivi | läträämisestä | läträämisistä |
| illatiivi | läträämiseen | läträämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | läträämisellä | läträämisillä |
| ablatiivi | läträämiseltä | läträämisiltä |
| allatiivi | läträämiselle | läträämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | läträämisenä (läträämisnä) |
läträämisinä |
| translatiivi | läträämiseksi | läträämisiksi |
| abessiivi | läträämisettä | läträämisittä |
| instruktiivi | – | läträämisin |
| komitatiivi | – | läträämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | läträämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
läträämis- | |