löyhtyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalöyhtyminen (38)
- teonnimi verbistä löyhtyä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löyhtyminen | löyhtymiset |
| genetiivi | löyhtymisen | löyhtymisten löyhtymisien |
| partitiivi | löyhtymistä | löyhtymisiä |
| akkusatiivi | löyhtyminen; löyhtymisen |
löyhtymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löyhtymisessä | löyhtymisissä |
| elatiivi | löyhtymisestä | löyhtymisistä |
| illatiivi | löyhtymiseen | löyhtymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löyhtymisellä | löyhtymisillä |
| ablatiivi | löyhtymiseltä | löyhtymisiltä |
| allatiivi | löyhtymiselle | löyhtymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löyhtymisenä (löyhtymisnä) |
löyhtymisinä |
| translatiivi | löyhtymiseksi | löyhtymisiksi |
| abessiivi | löyhtymisettä | löyhtymisittä |
| instruktiivi | – | löyhtymisin |
| komitatiivi | – | löyhtymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | löyhtymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
löyhtymis- | |