löysyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalöysyys (40)
- se, että on löysä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈløy̯syːs/
- tavutus: löy‧syys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | löysyys | löysyydet |
genetiivi | löysyyden | löysyyksien |
partitiivi | löysyyttä | löysyyksiä |
akkusatiivi | löysyys; löysyyden |
löysyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | löysyydessä | löysyyksissä |
elatiivi | löysyydestä | löysyyksistä |
illatiivi | löysyyteen | löysyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | löysyydellä | löysyyksillä |
ablatiivi | löysyydeltä | löysyyksiltä |
allatiivi | löysyydelle | löysyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | löysyytenä | löysyyksinä |
translatiivi | löysyydeksi | löysyyksiksi |
abessiivi | löysyydettä | löysyyksittä |
instruktiivi | – | löysyyksin |
komitatiivi | – | löysyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | löysyyde- | |
vahva vartalo | löysyyte- | |
konsonantti- vartalo |
löysyyt- |
Etymologia
muokkaasanan löysä vartalosta löys- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- löysyys Kielitoimiston sanakirjassa