laahautunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä laahautua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laahautunut laahautuneet
genetiivi laahautuneen laahautuneiden
laahautuneitten
partitiivi laahautunutta laahautuneita
akkusatiivi laahautunut; laahautuneen laahautuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi laahautuneessa laahautuneissa
elatiivi laahautuneesta laahautuneista
illatiivi laahautuneeseen laahautuneisiin
laahautuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laahautuneella laahautuneilla
ablatiivi laahautuneelta laahautuneilta
allatiivi laahautuneelle laahautuneille
muut sijamuodot
essiivi laahautuneena laahautuneina
translatiivi laahautuneeksi laahautuneiksi
abessiivi laahautuneetta laahautuneitta
instruktiivi laahautunein
komitatiivi laahautuneine