laastaroiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaastaroiminen (38)
- teonnimi verbistä laastaroida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laastaroiminen | laastaroimiset |
genetiivi | laastaroimisen | laastaroimisten laastaroimisien |
partitiivi | laastaroimista | laastaroimisia |
akkusatiivi | laastaroiminen; laastaroimisen |
laastaroimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laastaroimisessa | laastaroimisissa |
elatiivi | laastaroimisesta | laastaroimisista |
illatiivi | laastaroimiseen | laastaroimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laastaroimisella | laastaroimisilla |
ablatiivi | laastaroimiselta | laastaroimisilta |
allatiivi | laastaroimiselle | laastaroimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laastaroimisena (laastaroimisna) |
laastaroimisina |
translatiivi | laastaroimiseksi | laastaroimisiksi |
abessiivi | laastaroimisetta | laastaroimisitta |
instruktiivi | – | laastaroimisin |
komitatiivi | – | laastaroimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laastaroimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laastaroimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi laastaroida + johdin -minen