Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

laastitus (39)

  1. laastitseminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑːst̪it̪us/
  • tavutus: laas‧ti‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laastitus laastitukset
genetiivi laastituksen laastitusten
laastituksien
partitiivi laastitusta laastituksia
akkusatiivi laastitus;
laastituksen
laastitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laastituksessa laastituksissa
elatiivi laastituksesta laastituksista
illatiivi laastitukseen laastituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laastituksella laastituksilla
ablatiivi laastitukselta laastituksilta
allatiivi laastitukselle laastituksille
muut sijamuodot
essiivi laastituksena laastituksina
translatiivi laastitukseksi laastituksiksi
abessiivi laastituksetta laastituksitta
instruktiivi laastituksin
komitatiivi laastituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laastitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laastitus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä laastita (laastit- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa