Substantiivi

muokkaa

laastitus (39)

  1. laastitseminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑːst̪it̪us/
  • tavutus: laas‧ti‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laastitus laastitukset
genetiivi laastituksen laastitusten
laastituksien
partitiivi laastitusta laastituksia
akkusatiivi laastitus;
laastituksen
laastitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laastituksessa laastituksissa
elatiivi laastituksesta laastituksista
illatiivi laastitukseen laastituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laastituksella laastituksilla
ablatiivi laastitukselta laastituksilta
allatiivi laastitukselle laastituksille
muut sijamuodot
essiivi laastituksena laastituksina
translatiivi laastitukseksi laastituksiksi
abessiivi laastituksetta laastituksitta
instruktiivi laastituksin
komitatiivi laastituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laastitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laastitus-

Etymologia

muokkaa
  Tämän sana-artikkelin tietojen paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.

Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella epäselvyyksistä.

verbi laastita + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa