Wikipedia
Katso artikkeli Laborantti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

laborantti (5-C)[1]

  1. laboratoriossa, laboratoriotyössä, työskentelevä käytännön tehtäviä suorittava henkilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑboˌrɑnt̪ːi/
  • tavutus: la‧bo‧rant‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laborantti laborantit
genetiivi laborantin laboranttien
(laboranttein)
partitiivi laboranttia laborantteja
akkusatiivi laborantti;
laborantin
laborantit
sisäpaikallissijat
inessiivi laborantissa laboranteissa
elatiivi laborantista laboranteista
illatiivi laboranttiin laborantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laborantilla laboranteilla
ablatiivi laborantilta laboranteilta
allatiivi laborantille laboranteille
muut sijamuodot
essiivi laboranttina laborantteina
translatiivi laborantiksi laboranteiksi
abessiivi laborantitta laboranteitta
instruktiivi laborantein
komitatiivi laborantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo laboranti-
vahva vartalo laborantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C