Labra

Substantiivi

muokkaa

labra (9)

  1. (arkikieltä) laboratorio
  2. (arkikieltä, monikossa) erityisesti terveydenhuollon laboratoriokokeet tai niiden tulokset

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈlɑbrɑ]

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi labra labrat
genetiivi labran labrojen
(labrain)
partitiivi labraa labroja
akkusatiivi labra;
labran
labrat
sisäpaikallissijat
inessiivi labrassa labroissa
elatiivi labrasta labroista
illatiivi labraan labroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi labralla labroilla
ablatiivi labralta labroilta
allatiivi labralle labroille
muut sijamuodot
essiivi labrana labroina
translatiivi labraksi labroiksi
abessiivi labratta labroitta
instruktiivi labroin
komitatiivi labroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo labra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • labra Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1217 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa