lahjoittaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalahjoittaja (10)
- se, joka lahjoittaa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑhjoi̯t̪ˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: lah‧joit‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lahjoittaja | lahjoittajat |
genetiivi | lahjoittajan | lahjoittajien (lahjoittajain) |
partitiivi | lahjoittajaa | lahjoittajia |
akkusatiivi | lahjoittaja; lahjoittajan |
lahjoittajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lahjoittajassa | lahjoittajissa |
elatiivi | lahjoittajasta | lahjoittajista |
illatiivi | lahjoittajaan | lahjoittajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lahjoittajalla | lahjoittajilla |
ablatiivi | lahjoittajalta | lahjoittajilta |
allatiivi | lahjoittajalle | lahjoittajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lahjoittajana | lahjoittajina |
translatiivi | lahjoittajaksi | lahjoittajiksi |
abessiivi | lahjoittajatta | lahjoittajitta |
instruktiivi | – | lahjoittajin |
komitatiivi | – | lahjoittajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lahjoittaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lahjoittaja Kielitoimiston sanakirjassa