Substantiivi

muokkaa

laihduttaja (10)[1]

  1. henkilö, joka laihduttaa
    Joulun ajan herkut eivät ole pannassa laihduttajaltakaan.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑi̯hdut̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: laih‧dut‧ta‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laihduttaja laihduttajat
genetiivi laihduttajan laihduttajien
(laihduttajain)
partitiivi laihduttajaa laihduttajia
akkusatiivi laihduttaja;
laihduttajan
laihduttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi laihduttajassa laihduttajissa
elatiivi laihduttajasta laihduttajista
illatiivi laihduttajaan laihduttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laihduttajalla laihduttajilla
ablatiivi laihduttajalta laihduttajilta
allatiivi laihduttajalle laihduttajille
muut sijamuodot
essiivi laihduttajana laihduttajina
translatiivi laihduttajaksi laihduttajiksi
abessiivi laihduttajatta laihduttajitta
instruktiivi laihduttajin
komitatiivi laihduttajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laihduttaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdettu suomen kielen verbistä laihduttaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10