laihtuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaihtuminen (38)
- teonnimi verbistä laihtua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laihtuminen | laihtumiset |
genetiivi | laihtumisen | laihtumisten laihtumisien |
partitiivi | laihtumista | laihtumisia |
akkusatiivi | laihtuminen; laihtumisen |
laihtumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laihtumisessa | laihtumisissa |
elatiivi | laihtumisesta | laihtumisista |
illatiivi | laihtumiseen | laihtumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laihtumisella | laihtumisilla |
ablatiivi | laihtumiselta | laihtumisilta |
allatiivi | laihtumiselle | laihtumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laihtumisena (laihtumisna) |
laihtumisina |
translatiivi | laihtumiseksi | laihtumisiksi |
abessiivi | laihtumisetta | laihtumisitta |
instruktiivi | – | laihtumisin |
komitatiivi | – | laihtumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laihtumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laihtumis- |