laillistus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
laillistus (39)
- lailliseksi tekeminen
- kiinteistön saannon vahvistaminen viranomaisen tekemällä lainhuudatuksella
- viranomaisen suorittama asiakirjan pätevyyden todistaminen; tavallisesti toimea tarvitaan, jotta asiakirjaa voi käyttää toisessa valtiossa; sama kuin legalisointi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlɑi̯lːist̪us/
- tavutus: lail‧lis‧tus
Liittyvät lapaset muokkaa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laillistus | laillistukset |
| genetiivi | laillistuksen | laillistusten laillistuksien |
| partitiivi | laillistusta | laillistuksia |
| akkusatiivi | laillistus; laillistuksen |
laillistukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laillistuksessa | laillistuksissa |
| elatiivi | laillistuksesta | laillistuksista |
| illatiivi | laillistukseen | laillistuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laillistuksella | laillistuksilla |
| ablatiivi | laillistukselta | laillistuksilta |
| allatiivi | laillistukselle | laillistuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laillistuksena | laillistuksina |
| translatiivi | laillistukseksi | laillistuksiksi |
| abessiivi | laillistuksetta | laillistuksitta |
| instruktiivi | – | laillistuksin |
| komitatiivi | – | laillistuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laillistukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laillistus- | |
Käännökset muokkaa
3. asiakirjan
|
|
Aiheesta muualla muokkaa
- laillistus Kielitoimiston sanakirjassa