laimentuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaimentuminen (38)
- teonnimi verbistä laimentua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laimentuminen | laimentumiset |
| genetiivi | laimentumisen | laimentumisten laimentumisien |
| partitiivi | laimentumista | laimentumisia |
| akkusatiivi | laimentuminen; laimentumisen |
laimentumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laimentumisessa | laimentumisissa |
| elatiivi | laimentumisesta | laimentumisista |
| illatiivi | laimentumiseen | laimentumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laimentumisella | laimentumisilla |
| ablatiivi | laimentumiselta | laimentumisilta |
| allatiivi | laimentumiselle | laimentumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laimentumisena (laimentumisna) |
laimentumisina |
| translatiivi | laimentumiseksi | laimentumisiksi |
| abessiivi | laimentumisetta | laimentumisitta |
| instruktiivi | – | laimentumisin |
| komitatiivi | – | laimentumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laimentumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laimentumis- | |