lainaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lainaksi ottaja
- lainaksi antaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑi̯nɑːjɑ/
- tavutus: lai‧naa‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lainaaja | lainaajat |
genetiivi | lainaajan | lainaajien (lainaajain) |
partitiivi | lainaajaa | lainaajia |
akkusatiivi | lainaaja; lainaajan |
lainaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lainaajassa | lainaajissa |
elatiivi | lainaajasta | lainaajista |
illatiivi | lainaajaan | lainaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lainaajalla | lainaajilla |
ablatiivi | lainaajalta | lainaajilta |
allatiivi | lainaajalle | lainaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lainaajana | lainaajina |
translatiivi | lainaajaksi | lainaajiksi |
abessiivi | lainaajatta | lainaajitta |
instruktiivi | – | lainaajin |
komitatiivi | – | lainaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lainaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. lainaksi ottaja
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lainaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10