lainaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalainaileminen (38)
- teonnimi verbistä lainailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lainaileminen | lainailemiset |
| genetiivi | lainailemisen | lainailemisten lainailemisien |
| partitiivi | lainailemista | lainailemisia |
| akkusatiivi | lainaileminen; lainailemisen |
lainailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lainailemisessa | lainailemisissa |
| elatiivi | lainailemisesta | lainailemisista |
| illatiivi | lainailemiseen | lainailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lainailemisella | lainailemisilla |
| ablatiivi | lainailemiselta | lainailemisilta |
| allatiivi | lainailemiselle | lainailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lainailemisena (lainailemisna) |
lainailemisina |
| translatiivi | lainailemiseksi | lainailemisiksi |
| abessiivi | lainailemisetta | lainailemisitta |
| instruktiivi | – | lainailemisin |
| komitatiivi | – | lainailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lainailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lainailemis- | |