lainehtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalainehtiminen (38)
- teonnimi verbistä lainehtia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lainehtiminen | lainehtimiset |
| genetiivi | lainehtimisen | lainehtimisten lainehtimisien |
| partitiivi | lainehtimista | lainehtimisia |
| akkusatiivi | lainehtiminen; lainehtimisen |
lainehtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lainehtimisessa | lainehtimisissa |
| elatiivi | lainehtimisesta | lainehtimisista |
| illatiivi | lainehtimiseen | lainehtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lainehtimisella | lainehtimisilla |
| ablatiivi | lainehtimiselta | lainehtimisilta |
| allatiivi | lainehtimiselle | lainehtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lainehtimisena (lainehtimisna) |
lainehtimisina |
| translatiivi | lainehtimiseksi | lainehtimisiksi |
| abessiivi | lainehtimisetta | lainehtimisitta |
| instruktiivi | – | lainehtimisin |
| komitatiivi | – | lainehtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lainehtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lainehtimis- | |