Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

laivalaituri (6)[1]

  1. satamalaituri, laivan kiinnittymispaikka rantauduttaessa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑi̯ʋɑˌlɑi̯t̪uri/
  • tavutus: lai‧va‧lai‧tu‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laivalaituri laivalaiturit
genetiivi laivalaiturin laivalaiturien
laivalaitureiden
laivalaitureitten
partitiivi laivalaituria laivalaitureita
laivalaitureja
akkusatiivi laivalaituri;
laivalaiturin
laivalaiturit
sisäpaikallissijat
inessiivi laivalaiturissa laivalaitureissa
elatiivi laivalaiturista laivalaitureista
illatiivi laivalaituriin laivalaitureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laivalaiturilla laivalaitureilla
ablatiivi laivalaiturilta laivalaitureilta
allatiivi laivalaiturille laivalaitureille
muut sijamuodot
essiivi laivalaiturina laivalaitureina
translatiivi laivalaituriksi laivalaitureiksi
abessiivi laivalaituritta laivalaitureitta
instruktiivi laivalaiturein
komitatiivi laivalaitureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laivalaituri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista laiva ja laituri

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6