lajike
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (biologia) myyntiin laskettu, nimen saanut kasvin jalostustyön lopputulos
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑjikeˣ/
- tavutus: la‧ji‧ke
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lajike | lajikkeet |
genetiivi | lajikkeen | lajikkeiden lajikkeitten |
partitiivi | lajiketta | lajikkeita |
akkusatiivi | lajike; lajikkeen |
lajikkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lajikkeessa | lajikkeissa |
elatiivi | lajikkeesta | lajikkeista |
illatiivi | lajikkeeseen | lajikkeisiin lajikkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lajikkeella | lajikkeilla |
ablatiivi | lajikkeelta | lajikkeilta |
allatiivi | lajikkeelle | lajikkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lajikkeena | lajikkeina |
translatiivi | lajikkeeksi | lajikkeiksi |
abessiivi | lajikkeetta | lajikkeitta |
instruktiivi | – | lajikkein |
komitatiivi | – | lajikkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lajikkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lajiket- |
Huomautukset
muokkaaEri asia kuin laji.
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaheinälajike, omenalajike, perunalajike, ruislajike, ruusulajike, syyslajike, viljelylajike