lakaisija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalakaisija (12)
- henkilö, joka lakaisee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑkɑi̯ˌsijɑ/
- tavutus: la‧kai‧si‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lakaisija | lakaisijat |
genetiivi | lakaisijan | lakaisijoiden lakaisijoitten (lakaisijain) |
partitiivi | lakaisijaa | lakaisijoita |
akkusatiivi | lakaisija; lakaisijan |
lakaisijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lakaisijassa | lakaisijoissa |
elatiivi | lakaisijasta | lakaisijoista |
illatiivi | lakaisijaan | lakaisijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lakaisijalla | lakaisijoilla |
ablatiivi | lakaisijalta | lakaisijoilta |
allatiivi | lakaisijalle | lakaisijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lakaisijana | lakaisijoina |
translatiivi | lakaisijaksi | lakaisijoiksi |
abessiivi | lakaisijatta | lakaisijoitta |
instruktiivi | – | lakaisijoin |
komitatiivi | – | lakaisijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lakaisija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka lakaisee
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lakaisija Kielitoimiston sanakirjassa