lakkoilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalakkoilija (12)
- henkilö, joka lakkoilee
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lakkoilija | lakkoilijat |
genetiivi | lakkoilijan | lakkoilijoiden lakkoilijoitten (lakkoilijain) |
partitiivi | lakkoilijaa | lakkoilijoita |
akkusatiivi | lakkoilija; lakkoilijan |
lakkoilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lakkoilijassa | lakkoilijoissa |
elatiivi | lakkoilijasta | lakkoilijoista |
illatiivi | lakkoilijaan | lakkoilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lakkoilijalla | lakkoilijoilla |
ablatiivi | lakkoilijalta | lakkoilijoilta |
allatiivi | lakkoilijalle | lakkoilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lakkoilijana | lakkoilijoina |
translatiivi | lakkoilijaksi | lakkoilijoiksi |
abessiivi | lakkoilijatta | lakkoilijoitta |
instruktiivi | – | lakkoilijoin |
komitatiivi | – | lakkoilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lakkoilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö joka lakkoilee
|
|