Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lakkoilu (2)

  1. lakkoileminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑkːoi̯lu/
  • tavutus: lak‧koi‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lakkoilu lakkoilut
genetiivi lakkoilun lakkoilujen
lakkoiluiden
lakkoiluitten
partitiivi lakkoilua lakkoiluita
lakkoiluja
akkusatiivi lakkoilu;
lakkoilun
lakkoilut
sisäpaikallissijat
inessiivi lakkoilussa lakkoiluissa
elatiivi lakkoilusta lakkoiluista
illatiivi lakkoiluun lakkoiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lakkoilulla lakkoiluilla
ablatiivi lakkoilulta lakkoiluilta
allatiivi lakkoilulle lakkoiluille
muut sijamuodot
essiivi lakkoiluna lakkoiluina
translatiivi lakkoiluksi lakkoiluiksi
abessiivi lakkoilutta lakkoiluitta
instruktiivi lakkoiluin
komitatiivi lakkoiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lakkoilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa