Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lamalaisuus (40)

  1. se, että on lamalainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑmɑˌlɑi̯suːs/
  • tavutus: la‧ma‧lai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lamalaisuus lamalaisuudet
genetiivi lamalaisuuden lamalaisuuksien
partitiivi lamalaisuutta lamalaisuuksia
akkusatiivi lamalaisuus;
lamalaisuuden
lamalaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lamalaisuudessa lamalaisuuksissa
elatiivi lamalaisuudesta lamalaisuuksista
illatiivi lamalaisuuteen lamalaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lamalaisuudella lamalaisuuksilla
ablatiivi lamalaisuudelta lamalaisuuksilta
allatiivi lamalaisuudelle lamalaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi lamalaisuutena lamalaisuuksina
translatiivi lamalaisuudeksi lamalaisuuksiksi
abessiivi lamalaisuudetta lamalaisuuksitta
instruktiivi lamalaisuuksin
komitatiivi lamalaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lamalaisuude-
vahva vartalo lamalaisuute-
konsonantti-
vartalo
lamalaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan lamalainen vartalosta lamalais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa