lamauttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalamauttaminen (38)
- teonnimi verbistä lamauttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lamauttaminen | lamauttamiset |
| genetiivi | lamauttamisen | lamauttamisten lamauttamisien |
| partitiivi | lamauttamista | lamauttamisia |
| akkusatiivi | lamauttaminen; lamauttamisen |
lamauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lamauttamisessa | lamauttamisissa |
| elatiivi | lamauttamisesta | lamauttamisista |
| illatiivi | lamauttamiseen | lamauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lamauttamisella | lamauttamisilla |
| ablatiivi | lamauttamiselta | lamauttamisilta |
| allatiivi | lamauttamiselle | lamauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lamauttamisena (lamauttamisna) |
lamauttamisina |
| translatiivi | lamauttamiseksi | lamauttamisiksi |
| abessiivi | lamauttamisetta | lamauttamisitta |
| instruktiivi | – | lamauttamisin |
| komitatiivi | – | lamauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lamauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lamauttamis- | |