lamoaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalamoaminen (38)
- teonnimi verbistä lamota
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lamoaminen | lamoamiset |
| genetiivi | lamoamisen | lamoamisten lamoamisien |
| partitiivi | lamoamista | lamoamisia |
| akkusatiivi | lamoaminen; lamoamisen |
lamoamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lamoamisessa | lamoamisissa |
| elatiivi | lamoamisesta | lamoamisista |
| illatiivi | lamoamiseen | lamoamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lamoamisella | lamoamisilla |
| ablatiivi | lamoamiselta | lamoamisilta |
| allatiivi | lamoamiselle | lamoamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lamoamisena (lamoamisna) |
lamoamisina |
| translatiivi | lamoamiseksi | lamoamisiksi |
| abessiivi | lamoamisetta | lamoamisitta |
| instruktiivi | – | lamoamisin |
| komitatiivi | – | lamoamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lamoamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lamoamis- | |