lankeava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä langeta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lankeava lankeavat
genetiivi lankeavan lankeavien
(lankeavain)
partitiivi lankeavaa lankeavia
akkusatiivi lankeava; lankeavan lankeavat
sisäpaikallissijat
inessiivi lankeavassa lankeavissa
elatiivi lankeavasta lankeavista
illatiivi lankeavaan lankeaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi lankeavalla lankeavilla
ablatiivi lankeavalta lankeavilta
allatiivi lankeavalle lankeaville
muut sijamuodot
essiivi lankeavana lankeavina
translatiivi lankeavaksi lankeaviksi
abessiivi lankeavatta lankeavitta
instruktiivi lankeavin
komitatiivi lankeavine