lateleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalateleminen (38)
- teonnimi verbistä ladella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lateleminen | latelemiset |
| genetiivi | latelemisen | latelemisten latelemisien |
| partitiivi | latelemista | latelemisia |
| akkusatiivi | lateleminen; latelemisen |
latelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | latelemisessa | latelemisissa |
| elatiivi | latelemisesta | latelemisista |
| illatiivi | latelemiseen | latelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | latelemisella | latelemisilla |
| ablatiivi | latelemiselta | latelemisilta |
| allatiivi | latelemiselle | latelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | latelemisena (latelemisna) |
latelemisina |
| translatiivi | latelemiseksi | latelemisiksi |
| abessiivi | latelemisetta | latelemisitta |
| instruktiivi | – | latelemisin |
| komitatiivi | – | latelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | latelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
latelemis- | |