laudatur
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
laudatur (6)
- korkein akateeminen arvosana
- yliopistossa jonkin aineen syventävät opinnot
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlɑu̯dɑːt̪ːur/
- tavutus: lau‧da‧tur
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laudatur | laudaturit |
| genetiivi | laudaturin | laudaturien laudatureiden laudatureitten |
| partitiivi | laudaturia | laudatureita laudatureja |
| akkusatiivi | laudatur; laudaturin |
laudaturit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laudaturissa | laudatureissa |
| elatiivi | laudaturista | laudatureista |
| illatiivi | laudaturiin | laudatureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laudaturilla | laudatureilla |
| ablatiivi | laudaturilta | laudatureilta |
| allatiivi | laudaturille | laudatureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laudaturina | laudatureina |
| translatiivi | laudaturiksi | laudatureiksi |
| abessiivi | laudaturitta | laudatureitta |
| instruktiivi | – | laudaturein |
| komitatiivi | – | laudatureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laudaturi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- latinan laudatur 'ylistettävä', ’häntä ylistäen kiitetään’, verbistä laudō << sanasta laus, "kunnia", "ylistys" << indoeurooppalainen *lēwt-, *lēwdʰ- (“laulu, ääni”), vrt. saksan Lied
Käännökset muokkaa
1. korkein akateeminen arvosana
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (arkikieltä) ällä
Yhdyssanat muokkaa
laudatur-arvosana, laudaturtentti, laudaturtutkielma, laudaturtyö
Aiheesta muualla muokkaa
- laudatur Kielitoimiston sanakirjassa
Latina muokkaa
Verbi muokkaa
laudātur
- (taivutusmuoto) passiivin indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä laudō