Substantiivi

muokkaa

laudoitus (39)[1]

  1. laudoista tehty peite tai tukirakenne

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑu̯doi̯t̪us/
  • tavutus: lau‧doi‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laudoitus laudoitukset
genetiivi laudoituksen laudoitusten
laudoituksien
partitiivi laudoitusta laudoituksia
akkusatiivi laudoitus;
laudoituksen
laudoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laudoituksessa laudoituksissa
elatiivi laudoituksesta laudoituksista
illatiivi laudoitukseen laudoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laudoituksella laudoituksilla
ablatiivi laudoitukselta laudoituksilta
allatiivi laudoitukselle laudoituksille
muut sijamuodot
essiivi laudoituksena laudoituksina
translatiivi laudoitukseksi laudoituksiksi
abessiivi laudoituksetta laudoituksitta
instruktiivi laudoituksin
komitatiivi laudoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laudoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laudoitus-

Etymologia

muokkaa

sana laudoittaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kattolaudoitus, muottilaudoitus, paneelilaudoitus, pystylaudoitus, ruodelaudoitus, seinälaudoitus, ulkolaudoitus, vaakalaudoitus, vinolaudoitus, vuorilaudoitus

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39