Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lausahdus (39)

  1. lausahtaminen; se, mitä lausahdetaan

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑu̯sɑhdus/
  • tavutus: lau‧sah‧dus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lausahdus lausahdukset
genetiivi lausahduksen lausahdusten
lausahduksien
partitiivi lausahdusta lausahduksia
akkusatiivi lausahdus;
lausahduksen
lausahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lausahduksessa lausahduksissa
elatiivi lausahduksesta lausahduksista
illatiivi lausahdukseen lausahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lausahduksella lausahduksilla
ablatiivi lausahdukselta lausahduksilta
allatiivi lausahdukselle lausahduksille
muut sijamuodot
essiivi lausahduksena lausahduksina
translatiivi lausahdukseksi lausahduksiksi
abessiivi lausahduksetta lausahduksitta
instruktiivi lausahduksin
komitatiivi lausahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lausahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lausahdus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä lausahtaa (lausahd- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa