lehtoraatti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- lehtorin virka
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈleht̪oˌrɑːt̪ːi/
- tavutus: leh‧to‧raat‧ti
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lehtoraatti | lehtoraatit |
genetiivi | lehtoraatin | lehtoraattien (lehtoraattein) |
partitiivi | lehtoraattia | lehtoraatteja |
akkusatiivi | lehtoraatti; lehtoraatin |
lehtoraatit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lehtoraatissa | lehtoraateissa |
elatiivi | lehtoraatista | lehtoraateista |
illatiivi | lehtoraattiin | lehtoraatteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lehtoraatilla | lehtoraateilla |
ablatiivi | lehtoraatilta | lehtoraateilta |
allatiivi | lehtoraatille | lehtoraateille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lehtoraattina | lehtoraatteina |
translatiivi | lehtoraatiksi | lehtoraateiksi |
abessiivi | lehtoraatitta | lehtoraateitta |
instruktiivi | – | lehtoraatein |
komitatiivi | – | lehtoraatteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lehtoraati- | |
vahva vartalo | lehtoraatti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla muokkaa
- lehtoraatti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C