leib
 |
Vepsä muokkaa
Substantiivi muokkaa
leib (gen leibän, mon part leibid)
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
leib (l`eib; gen leiva, part leiba, adit leiba)
- leipä (myös kuvaannollisesti)
- Läheb kroonu leivale, 'sõjaväkke'. – Lähtee kruunun leipiin, 'sotaväkeen'.
- tumma leipä, ruokaleipä
- Ostab poest leiba ja saia. – Ostaa kaupasta tummaa ja vaaleaa leipää.
Taivutus muokkaa
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | leib | leivad |
| genetiivi | leiva | leibade |
| partitiivi | leiba | leibu leibasid |
| illatiivi | (lyhyt) leiba | leibadesse (leivusse) |
| (pitkä) leivasse | ||
| inessiivi | leivas | leibades (leivus) |
| elatiivi | leivast | leibadest (leivust) |
| allatiivi | leivale | leibadele (leivule) |
| adessiivi | leival | leibadel (leivul) |
| ablatiivi | leivalt | leibadelt (leivult) |
| translatiivi | leivaks | leibadeks (leivuks) |
| terminatiivi | leivani | leibadeni |
| essiivi | leivana | leibadena |
| abessiivi | leivata | leibadeta |
| komitatiivi | leivaga | leibadega |
Teemamuodot lihavoitu.
Taivutustyypin adjektiivien vertailuasteet muokkaa
- katso halb
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- leib Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
- Eesti keele põhisõnavara: PSV / leib
Võro muokkaa
Substantiivi muokkaa
leib (gen leevä, part leibä)