leib

Katso myös: Leib

Vepsä

Substantiivi

leib (gen leibän, mon part leibid)

1. leipä

Viro

Substantiivi

leib (l`eib; gen leiva, part leiba, adit leiba)

1. leipä (myös kuvaannollisesti)

   Läheb kroonu leivale, 'sõjaväkke'. – Lähtee kruunun leipiin, 'sotaväkeen'.

2. tumma leipä, ruokaleipä

   Ostab poest leiba ja saia. – Ostaa kaupasta tummaa ja vaaleaa leipää.

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22u (l`eib) leib
• SVSSK 22u (hind)

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	leib	leivad
Genetiivi	leiva	leibade
Partitiivi	leiba	leibu leibasid
Illatiivi	leiba leivasse	leibadesse (leivusse)*

^* (toissijainen muoto)

• teemamuodot lihavoitu

Taivutustyypin adjektiivien vertailuasteet

• katso halb

Liittyvät sanat

• leibur

Yhdyssanat

• võileib, kiluleib
• rukkileib, nisuleib
• lihaleib
• leibjuust
• leibkond
• leivatehas

Aiheesta muualla

• leib Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa
• Eesti keele põhisõnavara: PSV / leib

Võro

Substantiivi

leib (gen leevä, part leibä)

1. leipä