leijaileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä leijailla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leijaileva leijailevat
genetiivi leijailevan leijailevien
(leijailevain)
partitiivi leijailevaa leijailevia
akkusatiivi leijaileva; leijailevan leijailevat
sisäpaikallissijat
inessiivi leijailevassa leijailevissa
elatiivi leijailevasta leijailevista
illatiivi leijailevaan leijaileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi leijailevalla leijailevilla
ablatiivi leijailevalta leijailevilta
allatiivi leijailevalle leijaileville
muut sijamuodot
essiivi leijailevana leijailevina
translatiivi leijailevaksi leijaileviksi
abessiivi leijailevatta leijailevitta
instruktiivi leijailevin
komitatiivi leijailevine