leili
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- Mehiläisvahalla tai rasvalla käsitellystä nahkasta, teuraseläimen virtsarakosta tai mahalaukusta, kyllästetystä kankaasta tai nykyaikana muovista valmistettu taipuisa, pussimainen juomaveden tms. nesteen kuljetukseen käytettävä astia. Leili eroaa tavanomaisesta kenttäpullosta tai lekkeristä pehmeän materiaalinsa ja "pussimaisuutensa" vuoksi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈlei̯li/
- tavutus: lei‧li
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leili | leilit |
genetiivi | leilin | leilien (leilein) |
partitiivi | leiliä | leilejä |
akkusatiivi | leili; leilin |
leilit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leilissä | leileissä |
elatiivi | leilistä | leileistä |
illatiivi | leiliin | leileihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leilillä | leileillä |
ablatiivi | leililtä | leileiltä |
allatiivi | leilille | leileille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leilinä | leileinä |
translatiivi | leiliksi | leileiksi |
abessiivi | leilittä | leileittä |
instruktiivi | – | leilein |
komitatiivi | – | leileine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leili- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- leili Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5