leili
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- Mehiläisvahalla tai rasvalla käsitellystä nahkasta, teuraseläimen virtsarakosta tai mahalaukusta, kyllästetystä kankaasta tai nykyaikana muovista valmistettu taipuisa, pussimainen juomaveden tms. nesteen kuljetukseen käytettävä astia. Leili eroaa tavanomaisesta kenttäpullosta tai lekkeristä pehmeän materiaalinsa ja "pussimaisuutensa" vuoksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlei̯li/
- tavutus: lei‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leili | leilit |
genetiivi | leilin | leilien (leilein) |
partitiivi | leiliä | leilejä |
akkusatiivi | leili; leilin |
leilit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leilissä | leileissä |
elatiivi | leilistä | leileistä |
illatiivi | leiliin | leileihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leilillä | leileillä |
ablatiivi | leililtä | leileiltä |
allatiivi | leilille | leileille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leilinä | leileinä |
translatiivi | leiliksi | leileiksi |
abessiivi | leilittä | leileittä |
instruktiivi | – | leilein |
komitatiivi | – | leileine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leili- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- leili Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5