Katso myös: Leimu

Substantiivi

muokkaa

leimu (1)

  1. mikä tahansa leimujen suvun (Phlox) kasvi
  2. liekki
    lempeni leimu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlei̯mu/
  • tavutus: lei‧mu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leimu leimut
genetiivi leimun leimujen
partitiivi leimua leimuja
akkusatiivi leimu;
leimun
leimut
sisäpaikallissijat
inessiivi leimussa leimuissa
elatiivi leimusta leimuista
illatiivi leimuun leimuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leimulla leimuilla
ablatiivi leimulta leimuilta
allatiivi leimulle leimuille
muut sijamuodot
essiivi leimuna leimuina
translatiivi leimuksi leimuiksi
abessiivi leimutta leimuitta
instruktiivi leimuin
komitatiivi leimuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leimu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

leimukukka, syysleimu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • leimu Kielitoimiston sanakirjassa