Substantiivi

muokkaa

leiritys (39)

  1. leirittäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlei̯rit̪ys/
  • tavutus: lei‧ri‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leiritys leiritykset
genetiivi leirityksen leiritysten
leirityksien
partitiivi leiritystä leirityksiä
akkusatiivi leiritys;
leirityksen
leiritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi leirityksessä leirityksissä
elatiivi leirityksestä leirityksistä
illatiivi leiritykseen leirityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi leirityksellä leirityksillä
ablatiivi leiritykseltä leirityksiltä
allatiivi leiritykselle leirityksille
muut sijamuodot
essiivi leirityksenä leirityksinä
translatiivi leiritykseksi leirityksiksi
abessiivi leirityksettä leirityksittä
instruktiivi leirityksin
komitatiivi leirityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leiritykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
leiritys-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä leirittää (leirit- + -ys)

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa