Substantiivi

muokkaa

leiskahdus (39)

  1. leiskahtaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlei̯skɑhdus/
  • tavutus: leis‧kah‧dus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leiskahdus leiskahdukset
genetiivi leiskahduksen leiskahdusten
leiskahduksien
partitiivi leiskahdusta leiskahduksia
akkusatiivi leiskahdus;
leiskahduksen
leiskahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi leiskahduksessa leiskahduksissa
elatiivi leiskahduksesta leiskahduksista
illatiivi leiskahdukseen leiskahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi leiskahduksella leiskahduksilla
ablatiivi leiskahdukselta leiskahduksilta
allatiivi leiskahdukselle leiskahduksille
muut sijamuodot
essiivi leiskahduksena leiskahduksina
translatiivi leiskahdukseksi leiskahduksiksi
abessiivi leiskahduksetta leiskahduksitta
instruktiivi leiskahduksin
komitatiivi leiskahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leiskahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
leiskahdus-

Etymologia

muokkaa

verbi leiskahtaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa