leiskuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaleiskuminen (38)
- teonnimi verbistä leiskua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leiskuminen | leiskumiset |
genetiivi | leiskumisen | leiskumisten leiskumisien |
partitiivi | leiskumista | leiskumisia |
akkusatiivi | leiskuminen; leiskumisen |
leiskumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leiskumisessa | leiskumisissa |
elatiivi | leiskumisesta | leiskumisista |
illatiivi | leiskumiseen | leiskumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leiskumisella | leiskumisilla |
ablatiivi | leiskumiselta | leiskumisilta |
allatiivi | leiskumiselle | leiskumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leiskumisena (leiskumisna) |
leiskumisina |
translatiivi | leiskumiseksi | leiskumisiksi |
abessiivi | leiskumisetta | leiskumisitta |
instruktiivi | – | leiskumisin |
komitatiivi | – | leiskumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | leiskumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
leiskumis- |