Wikipedia
Katso artikkeli Lennätin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Lennätin

Substantiivi muokkaa

lennätin (33-C)[1]

  1. sähköinen järjestelmä ja media viestien välittämiseen pitkien etäisyyksien päähän sovittuja merkkejä käyttäen
    Ensimmäiset lennättimet toimivat yksilankaisella yhteydellä, jossa paluujohtimena toimi maa.
  2. sähkeiden välityspaikka, lennätintoimipaikka
    Kävin lennättimessä lähettämässä onnittelusähkeen hääparille.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlenːæt̪in/
  • tavutus: len‧nä‧tin

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lennätin lennättimet
genetiivi lennättimen lennättimien
lennätinten
partitiivi lennätintä lennättimiä
akkusatiivi lennätin;
lennättimen
lennättimet
sisäpaikallissijat
inessiivi lennättimessä lennättimissä
elatiivi lennättimestä lennättimistä
illatiivi lennättimeen lennättimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lennättimellä lennättimillä
ablatiivi lennättimeltä lennättimiltä
allatiivi lennättimelle lennättimille
muut sijamuodot
essiivi lennättimenä
(lennätinnä)
lennättiminä
translatiivi lennättimeksi lennättimiksi
abessiivi lennättimettä lennättimittä
instruktiivi lennättimin
komitatiivi lennättimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lennättime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lennätin-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kuvalennätin, lankalennätin, lennätinjohto, lennätinkasvi, lennätinkasvit, lennätinlaitos, lennätintoimipaikka, radiolennätin, viidakkolennätin

Aiheesta muualla muokkaa

Verbi muokkaa

lennätin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä lennättää

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C